Törmäsin ko. TeoriaanErnesto Pandoran artikkelissa A Review of Self-regulated Learning: Six Models and Four Directions for Research, joka on julkaistu 2017 frontiers in psychology sivustolla. Teoria on mielenkiintoinen, sillä se pitää sisällään ajatuksen siitä, että yksilö etsii oppimisen mahdollisuuksia, asettaa tavoitteet, tekee suunnitelman / strategian, miten tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja lopulta reflektoi / evaluoi onnistumista.
Teoriaa on myös sovellettu socially shared regulated learning model viitekehyksessä, jossa on huomioitu ryhmän ja yksilön oppiminen sekä yhteinen oppimisen säätely.
Teoriaa on mahdollista soveltaa oppimisen organisoinnissa tuotantolaitoksissa. Oppivina yksikköinä ovat vuorot ja siellä työskentelevät yksilöt. Syöte oppimiselle tulee häiriöistä ja ongelmista, jotka tulee ratkaista. Työtapana on ongelmanratkaisuvartit, joita toteutetaan systemaattisesti vuorokierron yhteydessä vähintään kolme kappaletta. Tässä käytetään apuna ns. Demingin ympyrää. Yksi sykli kestää yhden vuorokierron. Jos tuotantolaitoksessa on esimerkiksi viisi vuoroa, niin viisi ongelmaa ratkaistaan samaan aikaan osana työtä. Oppiminen tehdään näkyväksi kan ban -taululle (myös merkintä esim. SAP:iin), jolloin kaikki näkevät, mitä ongelmia käsitellään. Ideana on se, että ongelmien ratkaisu on osa standardityötä, joten perusrutiineista siirrytään jatkuvan parantamisen toiminta- ja ajattelutapaan (mindset), kehittämisen mahdollisuuksien näkemiseen.
Kirjoittelen tästä lisää, kun kokemuksia karttuu.